... duunista ei päässyt lähtemään ajallaan ja sitten tulikin liian kiire kentälle. Kierrokset hieman kaakossa jo meikällä valmiina. Myöhässä saavuttiin treeneihin.
- aluksi perusasentoja kentällä ( aluksi Maija teki hienosti ja pysyi mun luona, vaikka 3 muuta koirakkoa touhusi aika lähellä , mutta kun kouluttaja saapui katsomaan meidän touhua , läx ipana litomaan. GRRR... mua ärsytti.... en olis jaksanut leikkiä Maijan kanssa , vaan olisin halunnut viedä sen autoon. Tuo yltiöpäinen sosiaalisuus ottaa kupoliin ) .
- tehtiin yksi luoksetulo , sujui hyvin ( lähti siis mun luokse vaikka ihana kouluttaja piti kiinni ).
- Ruutuunmenoa ( ja taas piti tehdä kurvia kouluttajan kautta ja sitten vasta ruutuun... tais yx olla sellainen jossa meni ruutuun suoraan).
- tehtiin omineen pari kaukojen asennonvaihtoa, ihan koiran edessä seisten ( ok)
- Lopuksi kaikki koirat autoon. Yksi ohjaaja kerrallaan kentälle kävelemään. Koutsi päästi sitten koiran autosta vapaaksi ( yksi kerrallaan) . Tarkoituksena oli siis katsoa , minne koira lähtee, kun pääsee pois häkistä ja ohjaaja kävelee suht kaukana kentällä ( muut ihmiset autojen lähellä). Olin jo tässä vaiheessa luovuttanut... Maijanhan jäisi toki seurustelemaan häkin avaajan kanssa tai vähintään lähtee moikkaamaan niitä muita ihmisiä autojen luona. MUTTA...Poppis yllätti... se juosta kirmasi mun luokse :)
Treenissä oli siis paljon hyvääkin, mutta toi ihmisrakkaus ... * huokaus* . Joo tiedän, mun pitäis olla mielenkiintoisempi kuin ne muut... siinäpä meillä haastetta !
Kyllä se kuule siitä lähtee sujumaan...ei saa heti eikä kohtakaan olla niiiiiiin tyytymätön:-) Nyt vaan satsaat siihen leikkimiseen....bc ei aikuisten oikeesti tartte ihmistä mihinkään vaan sais vallan mainiosti sen aikansa kulumaan ilman ohjaajaansakin...siksi sitä työtä on tehtävä hyvää yhdessätekemiseen!
VastaaPoistat.ruoskiva kouluttaja
Jep... kiitos sinulle ruoskiva kouluttaja ;) Yritetään ! Toivottavasti ensi treeneissä himpun parempi asenne meikäläisellä .
VastaaPoista